top of page

articles & more

  • Writer's pictureUlla Holma

Tulevaisuudentutkimus ja päätöksenteko – näkökulmia ennakoinnin ja strategisen muotoilun yhdistämiseen

Updated: Feb 13



Elämme turbulenttia nopeiden muutosten aikaa, kriisejä ja ongelmia kerääntyy näköpiiriin yhä enemmän. Talouden epävakaus, korona pandemia, sodat, Venäjän ja lännen suhteiden heikkeneminen, resurssien riittämättömyys ja ilmastonmuutos ovat olleet viime aikojen suurimpia kriisejä. Taustalla kamppailu demokratiasta kovenee ja ihmisten hyvinvoinnin haasteet kasvavat. Digitalisaatio toisaalta luo uutta vaurautta, mutta asettaa toisille myös haasteita. Tällaiset ongelmat ovat myös omiaan luomaan negatiivista tunneilmastoa ja informaatiokentän pirstaloituminen ja polarisoituminen hämärtää helposti todellisuutta entisestään. Viheliäiset ongelmat eivät ole inkrementaalisia ja yksittäisiä, vaan ne tapahtuvat samanaikaisesti ja ovat yhteydessä toisiinsa. Monet rakenteet ja toimintatavat tulevat muuttumaan tulevaisuudessa. 


Kriisien keskellä tulevaisuushorisontti lyhenee ja kapenee, ja huomio kiinnittyy enemmän tähän päivään. Muutos voi kuitenkin luoda mahdollisuuksia niille, jotka näkevät pidemmälle horisonttiin ja osaavat navigoida myrskyjen läpi. Niille, jotka pystyvät hyödyntämään tulevaisuustietoa ja muotoiluosaamista strategisessa päätöksenteossa.


Tulevaisuuden tutkimuksen tehtävä ennakoinnissa


Tulevaisuudentutkimusta tarvitaan erilaisten tulevaisuuden vaihtoehtojen tunnistamiseen. Ilman tulevaisuusorientoitunutta harkintaa nyt nähtävillä olevat uhkat heijastetaan tulevaisuuteen ja tulevaisuutta koskevat toimintastrategiat laaditaan nykyhetken uhkien torjumiseksi. Tulevaisuudentutkimuksen avulla voidaan parantaa eri toimijoiden tulevaisuusorientaatiota yhteiskunnallisella tasolla sekä tukea yhteisöjen ja yksilöiden tulevaisuustietoisuuden rakentumista.


On ymmärrettävää, että olemme yhteiskuntana ja ihmisinä kiinni vanhoissa ajatusmalleissa ja tavoissa katsoa tulevaisuutta. Ei ole aivan helppoa kuvitella tulevaisuuksia, jotka olisivat innostavia tai erilaisia kuin mihin olemme tottuneet. Tulevaisuuskeskustelu jää helposti irralliseksi arjesta eikä kytkeydy riittävästi päätöksentekoon. Jos kuitenkin haluamme tulevaisuuden olevan innostava, ekologisesti kestävä ja oikeudenmukainen, tarvitsemme uudenlaisen toiminnan lisäksi uusia tapoja ajatella tulevaisuutta. Emme pärjää enää pelkillä toimenpidesuunnitelmilla, tehokkuusoptimoinnilla tai pyrkimyksillä ”palata normaaliin”. Postnormaali aika vaatii myös ennakoinnin uudistamista.


Nopeasti muuttuva ympäristö edellyttää muutosta päättäjien tekemään työhön.

Yhteiskunnalliset, teknologiset ja kulttuuriset muutokset ovat niin arvaamattomia, että tarvitsemme uudenlaisia menetelmiä ja työkaluja, joiden avulla muutosta ja tulevaisuutta voidaan käsitellä strategisella tasolla ja tukea samalla päätöksentekoa. Tämä edellyttää muutoksia siihen miten päättäjät tekevät työtään: tarvitaan strategista ennakointia ja muotoilua.

Strategisella tasolla strateginen ennakoinnin ja muotoilun tieteenalat ovat toisiaan täydentäviä: ennakointi on suunnattu tulevaan muutokseen ja muotoilu on suunnattu ulospäin suuntautuvaan muutokseen. Muotoiluprosessiin linkittyvä ennakointi on hyödyllistä, sillä se antaa päätöksentekijöille yhteisen ymmärryksen muutoksesta ja mahdollisista tulevaisuuden skenaarioista ja niiden vaikutuksista. Tämä parantaa organisaation strategista päätöksentekokykyä. 


Ennakointi vaatii kuitenkin myös kykyä kriittiseen ajatteluun: pitkän aikavälin kehitystä tarkastellaan ja kartoitetaan mahdollisten trendien murtumien ja muiden poikkeamien varalta, jotka voivat johtaa vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin. Muotoilussa sen sijaan keskitytään on luovaan ajatteluun: lukuisia eri vaihtoehtoja tutkitaan ennen lopulliseen ratkaisuun pääsemistä. Muotoilussa kautta mahdollistuu "Mitä jos kaikki olisi mahdollista?" -ajattelu, mikä on usein vierasta nykyisessä päätöksentekokulttuurissamme


Käsitystä päätöksenteon tietopohjaisuudesta ja asiantuntijuudesta on laajennettava


Päätöksenteossa on samanaikaisesti pystyttävä kokoamaan monimuotoista tietoa ja asiantuntemusta yhteen, lisäämään eri sidosryhmien osallisuutta sekä hyödyntämään uusia digitaalisen tiedonkäytön mahdollisuuksia. Päätöksenteon valmistelusta vastaavien on tunnettava erilaiset tiedonkäytön lähestymistavat sekä osattava suunnitella tiedonkäyttö kuhunkin tilanteeseen parhaiten soveltuvalla tavalla. 

Päätöksenteon toimintakyky yhä moniulotteisemmassa tietoympäristössä sekä kilpailevien arvojen ja intressien kentässä on Suomelle keskeinen tulevaisuuden kysymys. Tähänastiset tavat käyttää tietoa päätöksenteossa ja kehittää niitä eivät enää riitä pystyäksemme ratkaisemaan edessä olevia haasteita.

Eri toimijoiden on kehitettävä tiedonkäytön toimintamalleja nykyistä tiiviimmässä yhteistyössä ja kehittämistyön strategista painoarvoa yhteiskunnassa on nostettava.


Tutkitun tiedon aseman vahvistaminen nousee usein esiin puhuttaessa päätöksenteon kehittämisestä. Päätöksenteossa ei kuitenkaan ole kyse vain siitä, miten tutkittu tieto saadaan vaikuttamaan päätöksentekoon, vaan myös siitä, millaista tiedonkäyttöä päätöksenteko erilaisissa ongelmissa ja päätöstilanteissa edellyttää.


Yksinkertaiset, monimutkaiset ja viheliäiset ongelmat tarvitsevat erilaisia lähestymistapoja tiedon käyttöön. Parhaiten soveltuva lähestymistapa tiedonkäyttöön riippuu myös siitä, miten selkeät ja yhtenäiset tavoitteet päätöksentekijöillä on. Siksi on tärkeää pysähtyä ongelman ääreen ja tunnistaa oikein sekä ongelman luonne että päätöstilanne. Ne eroavat toisistaan sen suhteen miten yhtenäisiä tai helposti yhteensovitettavia päätöksentekijöiden tavoitteet ongelman osalta ovat sekä miten selkeään tai monitulkintaiseen tietoperustaan ongelmien ratkaisussa voidaan nojata. Nämä yhdessä vaikuttavat siihen, minkälaista vuorovaikutusta tiedon ja päätöksenteon välillä tarvitaan.




Integroi ennakointi ja strateginen muotoilu päätöksenteon tueksi


Nopeasti muuttuva ja epävakaa maailma tarvitsee tähtäimen pidemmälle horisonttiin. Tulevaisuudentutkimuksen tuominen strategiseen päätöksentekoon voi kuitenkin jäädä irralliseksi tai tulevaisuus tuntua liian kaukaiselta lyhytjänteisessä kvartaalitaloudessa. 


Strategisella ennakoinnilla ja muotoilulla on kuitenkin toisiaan täydentävät roolit ennakoinnissa. Integroidusta ennakoinnin ja suunnittelun lähestymistavasta voi tulla yksi perustyökalu strategisen päätöksenteon tueksi. Tämä vaatii kuitenkin osaamista ja investointia tämän kaltaiseen kehittämiseen ja yhteistyön rakentamiseen.


Strategisella ennakoinnilla ja muotoiluosaamisella varmistetaan, että kehittäminen ja päätöksenteko turbulentissa ajassa on luovaa, pohjautuu tutkimustietoon ja tulee tarpeeksi lähelle ihmistä. 

____________________


Tämä essee perustuu un/knownin Innovation Lead Ulla Holman sekä Helsingin kaupungilla UX/UI designerina työskentelevän Nina Hiukkasen opintoihin Turun yliopiston Tulevaisuudentutkimuksen oppiaineessa. Kiitämme lämpimästi Ullaa ja Ninaa ajatusten jakamisesta.


Kirjallisuus

Hanna-Kaisa Aalto, Katariina Heikkilä, Pasi Keski-Pukkila, Maija Mäki ja Markus Pöllänen. Tulevaisuuden tutkimus tutuksi.

Euroopan komissio, 2002. Alueellisen ennakoinnin käytännön opas.

Sitra 2023, Tulevaisuussanasto.

Sitra 2023, Megatrendit.

Koskelo, Minna 2021. Tehtävänä tulevaisuus : tulevaisuusmuotoilu päätöksenteossa

Ziauddin Sardar and John A. Sweeney 2016, “The Three Tomorrows of Postnormal Times,” Futures 75

Carlo Ratti and Matthew Claudel, The City of Tomorrow: Sensors, Networks, Hackers, and the Future of Urban Life (New Haven: Yale University Press, 2016).

Marc Stickdorn, Jakob Schneider 2012, This is Service Design Thinking, John Wiley Sons Inc.

Eeva Hellström, Hannu-Pekka Ikäheimo, Jyrki Hakapää, Joona Lehtomäki, Milja Saari 2019, Tiedonkäytön tulevaisuus yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.






mavisquare.jpg
Contact us
bottom of page